Tietoja minusta

Oma valokuva
Lankoja puikoilla, virkkuukoukku käsissä, kaavat hukassa. Ompelukone laulaa; välillä kauniimmin ja välillä heikommin. Onnistumisen iloa! Miehen vaimo, tytön ja pojan äiti. Työnä, elämäntapana ja intohimona kaikenlaiset käsityöt.

torstai 31. joulukuuta 2015

Joulukalenterisukat

Tänä vuonna minäkin osallistuin joulukalenterivillasukkiin. Tiesin, että Niina Laitisen suunnittelemiin sukkiin voi luottaa! Ja kyllähän ohje ja kirjoneulekaaviot sitten olikin aivan täydellisiä. 


Langoiksi valikoitui 7 veljestä, koska ei ollut aikaa metsästää parempaakaan lankaa. Toivotaan että nämä kestävät, eikä menisi suuri työ hukkaan. Muuten tein sukat ihan ohjeen mukaan, mutta kantapään vahvensin ristiin, mielestäni se on kauniimpi, kuin perus joustinkantapää. Kärkikavennuksissakin tykkään enemmän sädekavennuksesta, mutta näihin tein nyt vaihteeksi ihan ohjeen mukaisesti.



Nämä sopii niin hyvin Kainon valkoisen merinovilla/kampapuuvilla neuleliivimekon kaveriksi <3 Värit valitsinkin juuri tätä mekkoa ajatellen.



Ajattelin soveltaa kuvioita myös pienempiin sukkiin. Ilonan villasukat kun alkaa jo olla vähän jämptejä. Projekteja vaan on vähän liian monta taas mielessä :D


 Aloimpa väkertää itselleni myös villapaitaa, joka sopii myös paremmin kuin hyvien sukkien kanssa. 

P.S Blogini löytyy myös instagramista, nimellä Lydiablog. Sinne tulee päiviteltyä paljon ekstraa ;)

keskiviikko 30. joulukuuta 2015

I Love Sava

Saumanvara ompeluryhmässä järjestettiin tempaus, jossa jäsenillä oli mahdollisuus tilata yllärikangasta. Kuosi on Jenni Mäensivun käsialaa ja kankaan teetätti Ikasyr. Oman yllätyksen itselleen tilasi yli 400 ompelijaa ja paketin sai avata jouluaattona.


Kun avasin omani, yllätys oli todella suuri! En ollut osannut odottaa oikein mitään ja ajattelin heti, että tästähän saa vaikka ja mitä! Kaikki kuosit ja värit olivat jotenkin ihanan erilaisia ja inspiroivia. En osannut ajatella tätä yhtenä kankaana, vaan halusin käyttää jokaisen kuosin erikseen.



Ensimmäisenä palaa katsoessani ajattelin, että tuosta leikkaan pipon ja sen sitten leikkasinkin ensimmäisenä keskeltä kangasta.  Rasti osuus päätyi Antonille paitaan. Kaavana jälleen Ottobren Autumn Forest, pienin omin paranteluin. Kivan kuosin vuoksi päädyin ihan peruspaitaan. Rintataskulla ja erivärisillä tikkauksilla lisäsin pieniä yksityiskohtia.



Pipoon kokeilin Cutie -blogista löytyneellä ohjeella nahkaista merkkiä. Valitettavasti omistan vain ohuita nahkoja, joten kirjaimet näkyvät vain ihan läheltä. Se ei kuitenkaan haittaa, mielestäni merkki näyttää pipossa silti ihan hyvältä. Pitänee hankkia myös vähän paksumpaa nahkaa ja kokeilla uudelleen.


Tänään oli lauha päivä, joten juostiin äkkiä nappaamaan pari kuvaa. Pipo sopii mielestäni niin tytölle, pojalle kuin itsellenikin :)


Anton ei tosin ollut kovin yhteistyöhaluinen :D


Meikkipussukkaan sain idean vanhasta, likaisesta pussista, jonka päätin purkaa kaavoiksi. Sain hyödynnettyä siitä myös tereen, joka tosin oli väärän värinen. Päällystin sen mustalla resorilla. Trikoon taakse silitin vahvan tukikankaan, joten se käyttäytyi ommellessa kuin perus joustamaton puuvilla.


Sisäpuolelle ompelin vuorin vettähylkivästä ohuesta ulkoilukankaasta. Katsotaan saisinkohan joskus siitä aikaiseksi myös sen takin, johon sitä alunperin olen suunnitellut :D


Viimeisestä, violetista palasta olisin halunnut tehdä itselleni, mutta vaikka miten päin sitä pyörittelin ja mietin, niin en saanut sitä riittämään haluamallani tavalla. Vaihdoin suunnitelmaa ja ompelin Ilonalle mekon. Ajatuksena sellainen, jota voisi pitää talvella neuletakin kanssa, kesällä sellaisenaan ja vaikka juhlissakin.


Leikkasin violetista kankaasta pienen näytepalan taskuuni ja täysin sattumalta ek:n palalaarista pongasin palasen ihan saman väristä trikoota, kuin kankaassa olevat vaaleat kuviot. 

Kaavaksi mekkoon valikoitui Autumn Roses, jolla olen tehnyt aiemminkin monta toimivaa mekkoa. Tähän versioon muokkasin hieman kädenteitä, kun ne on mielestäni ainakin takaa ollut vähän turhan avarat. 



Taakse ompelin piilovetskarin, joka ei kyllä pysy ihan piilossa, mutta ei se haittaa :D


Tyttö on onnellinen uudesta mekostaan!


Ai että mä vihaan tätä sisätiloissa kuvaamista, kun ei ole tarpeeksi hyviä työkaluja sellaiseen. Mutta lisätään tämä nyt silti, kun näkee yläosan paremmin :)

lauantai 26. joulukuuta 2015

Kerttuja

Joululahjat on annettu, joten nyt voi paljastaa tännekin muutamia itsetehtyjä lahjoja. Kuvat tosin pikaisesti pimeässä hoidettuja, koska en sattunut olemaan päiväsaikaan joulun alla kotona. Ai että odotan jo valoisampaa aikaa! Onneksi pian alkaa taas jo päivät pidentyä.


Äidilleni neuloin säärystimet. Sopivia malleja etsiessäni ja miettiessäni päädyin helppoon ja näyttävään Kerttu-sukan malliin. Lisäsin muutaman silmukan ja takaosan tein ohjeesta poiketen 2o 2n joustinneuleena. 

 

Lankana näissä on Teeteen Salla. Tein niin pitkät kuin yhdestä 50g:n kerästä sattui tulemaan ja mielestäni mitta onkin juuri sopiva.


Näistä tuli sen verran kivat, että pitää ehkä yrittää tehdä itsellenikin.


Samalla Kerttu-mallilla tein myös ystävälleni. Näissä lankana Gjestalin Janne. Ohjeesta poiketen tein varsiin pienen pätkän joustinneuletta ja kärkikavennukset tein sädekavennuksilla, miten nyt kuvio sattui sallimaan. Halusin, että pitsineule jatkuisi mahdollisimman pitkälle, lopputulos on mielestäni näin paljon kauniimpi.


Molempien lahjojen saajat kiittelivät kovasti, joten olivat onneksi mieleisiä :)

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Piparkakkutalo Frozen -henkeen

Jo perinteeksi muodostunut piparkakkutalon rakennus meinasi tänä vuonna kiireen lomassa jäädä tekemättä. Lopulta päätin, että oma isäni jää nyt ilman villasukkia, koska en vaan mitenkään enää ehdi ja aloin sitten väkerrellä piparitaloa. 


Ilona toivoi, että tehtäisiin Frozen -linna. Pinterestistä etsiskelin sopivia kaavoja ja ideoita, mitään kuitenkaan löytämättä. Lopulta leikkasin paperista sopivan näköisiä paloja ja niiden mukaan sitten veitsellä leikkasin taikinasta. Helpoimmalla pääsi, kun kauli taikinan suoraan leivinpaperille ja poisti vain ylimääräiset taikinat välistä. Näin palaset pysyi samankokoisina ja muotoisina helpoiten. 


Pienimmät palat paistoin 150 asteisessa uunissa, enkä tällä kertaa polttanut ainuttakaan palaa.


Katto sai muotonsa, niin, että nostin juuri uunista tulleet kattopalat paikoilleen. Olin siis rakentanut talon valmiiksi, ennen katon paistamista. Pidin paloja hetken paikoillaan, kunnes olivat jäähtyneet sen verran että muoto pysyi ja sitten vain kiinnittelemään.


Koristukset toteutin pikeerillä. Sekoitin yhden kananmunan valkuaisen, reilusti tomusokeria, vähän sitruunaa ja aavistuksen leivinjauhetta. Siniseen massaan lisäsin vain yhden tipan sinistä elintarvikeväriä, vaikka se näyttikin lähes valkoiselta. Väristä tuli kuivuttuaan juuri sellainen harmaansininen kuin toivoinkin. 



Tänä vuonna olin vähän myöhässä joulukorttienkin kanssa, joten lasten kuvilla varustetut kortit jäi nyt tilaamatta. Sen sijaan askartelimme lasten kanssa lumiukkoja. Mielestäni näistä tuli tosi hauskoja :)



sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Pitsitunika ja Paratiisi-Maija

Aika on kulunut kuin siivillä, joululahjoja ahkeroidessa. Enkä niitäkään ole vielä lähes kaikkia saanut valmiiksi. Mutta nyt välillä piti vähän ommella.


Nämä tuli tehtyä todella tarpeeseen, kaikista jää pikkuhiljaa hihat lyhyeksi. Materiaalina näissä joustocollege, niin tarkenee  näin talvella vähän paremmin, kuin trikoisilla.


Keltainen kangas on tilattu Jyväskylän kangaskaupasta kankaiden yönä. Kaavana käytössä taas luottokaavaksi muodostunut Autumn Forest, koossa 116-122cm.


Etukappaleeseen leikkasin palasen pitsisestä pöytäliinasta, samaan tyyliin kun joskus aiemmin tein  vastaavaan, harmaaseen tunikaan


Koska pitsi ei ole joustavaa, ompelin taakse neppilistan, pukemista helpottamaan.


Ihana yhdistelmä näiden aiemmin tekemieni merinovillaisten leggareiden kanssa. Hyvin on toiminut merinovillainterlock ainakin lapsen housuissa.



Tätä Versonpuodin ihanaa Paratiisi Maija - kangasta ostin palasen kädentaidot- messuita. Kaavana sama Autumn forest omin muokkauksin. Pääntien toteutin trikoisella alavaralla.


Ja helmaan lisäsin samaisesta vanhasta pöytäliinasta puuvillaisen pitsin.



sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Uusi aika

Blogin nimi on mietityttänyt alusta asti! Hyvän nimen keksiminen on niin älyttömän vaikeaa. Aluksi tämän blogin nimenä piti olla Tuutikki. Mutta sitten löytyikin joku, joka ompeli pipoja samalla nimellä. En ole tosin enää aikoihin löytänyt tätä googlettamalla. No joka tapauksessa tästä syystä nimeksi taipui sitten Nuutikki. Nimessä oli ajatuksena silloin tuo sana "tikki" josta en oikeastaan edes pidä :D Mutta kun parempaakaan ei ilmaantunut, niin sillä on nyt sitten nämä vuodet menty. 

Aina kun joku kysyy mikä on blogini nimi, niin sanon tuon sanan jotenkin häpeillen. Haluaisin että se olisi kauniimpi. Lisäksi saan myös aina tavata, että juu kyllä, N:llä, ei T:llä.

Olen pitkään pyöritellyt kaikenlaisia nimiä. Nyt minä sen sitten päätin, että nyt on aika kääntää sivua ja aloittaa uudella nimellä. Blogin sisältö jatkuu edelleen samana, vain nimi vaihtuu. 

Nimi Lydia tulee suvustamme ja myös tyttäreni nimestä. Ihan tavallinen nimi, mutta mielestäni kaunis. Saa kommentoida, onko uusi nimi mielestänne parempi vai huonompi?! :)


Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille <3

maanantai 30. marraskuuta 2015

Sukkakalenteri

 Sain tämän epätoivoisen projektin vihdoin valmiiksi, päivää ennen joulukuuta, jee!! :D


Aloin siis neuloa pieniä sukkia, joista tekisin sitten Antonille joulukalenterin. 7 sukan jälkeen mietin, että en kyllä mitenkään saa 24:ää kappaletta valmiiksi ajoissa. Vaikka kaikki sukat ovatkin erilaisia, niin kyllä alkoi maistua puulta näiden teko.


Ahkeroin viimisinä päivinä 4 sukkaa päivässä ja vihdoin eilen sain nämä valmiiksi asti. 


Olin aiemmin ostanut Tigerista pyykkipoikia, joissa oli sydän- ja kuusikoristeita ja niissä numerot. Väriltään punavalkoisia. Maalasin niitä ensin mustaksi, mutta sitten totesin, että ne ovat kuitenkin omaan makuun liian massiivisia. Revin sitten kaikista pyykkipojista kuviot irti ja kirjoitin numerot tussilla. Eiköhän pienet silmät ne sieltä kuitenkin ihan hyvin löydä.


Lankana Novitan nalle. Näitä kun ei tarvitse kovin usein pestä, eivätkä joudu kovin suurelle kulutukselle, niin lanka on varmastikin ihan toimivaa. Puikkoina 2,5mm.


Vanhan ikkunanpokan raahasin myrskytuulessa yhdestä piharakennuksesta. Ruuvasin siihen muutaman ruuvin ja niistä roikkumaan "pyykkinauhat", joihin sitten sukat roikkumaan. 


Kirjoneulekuvioita löysin Pinterestistä.


Kaikissa sukissa on tiimalasikantapää, se on mielestäni paljon helpompi ja kätevämpi tehdä näin pieniin sukkiin, eikä tarvitse poimia silmukoita.




Lopputulos on kuitenkin mielestäni vaivan arvoinen, onhan tämä nyt aika uniikki.


Taakse teippailin vielä led-valot, joten menee samalla joulukoristeestakin!