Tietoja minusta

Oma valokuva
Lankoja puikoilla, virkkuukoukku käsissä, kaavat hukassa. Ompelukone laulaa; välillä kauniimmin ja välillä heikommin. Onnistumisen iloa! Miehen vaimo, tytön ja pojan äiti. Työnä, elämäntapana ja intohimona kaikenlaiset käsityöt.

perjantai 27. kesäkuuta 2014

Pitsinen juhlamekko

Menemme huomenna häihin. Etsiskelin mekkoa kaupoista, muttei mitään mieleistä tullut vastaan. Ainoastaan hermot meni kahden lapsen kanssa. Lopulta hain kangaskaupasta tarvikkeet ja tein mekon itse. En tiedä miksen sitä aikaisemmin tehnyt, nyt meni aika vähän täpärälle. Mut ehdimpä kuitenkin!

Minähän teinkin jo yhden juhlamekon, mutta kun mieheni on bestman, eikä edellinen mekko sovi kravatin väriin, niin.... :D Eihän sillä nyt niin väliäkään olisi ehkä ollut.


Musta joustopitsi ja valkoinen hieman joustava satiini on Kankaiselta. Yläosaan laitoin vuorisatiinia, kun sellaista sattui löytymään kaapista. Vyötäröllä on satiininauhaa. 


Henkarilla tämä ei näytä kyllä juurikaan miltään. Mutta olen tosi tyytyväinen istuvuuteen päällä.


Kaavoja lähdin etsiskelemään ensin googlesta ja löysinkin mieleisen jostain suuri käsityö-lehdestä. Numerosta ei ollut mitään tietoa, mutta onneksi kirjastosta löysin etsimäni. Kaava siis Suuri Käsityö 7/13 lehdestä. Minä kun tykkään metallisista vetoketjuista ja mielestäni ne saa juhlamekossakin ihan vapaasti näkyä, niin muokkasin vetoketjun taakse, alkuperäisen, sivulla olevan, piilo- sellaisen sijaan.

Helman tein yhdestä kappaleesta, niin, että vain takana on sauma ja lyhensin reilusti.


Kaava osoittautui kyllä tosi toimivaksi



Kyllä nyt kelpaa juhlia! Ilonalle päälle vielä 3-vuotis kuvaukseen tekemäni pitsimekko, niin olemme kuin kaksi marjaa :D


maanantai 23. kesäkuuta 2014

Remonttia osa 1

Joskus lupasin esitellä meidän talon laajennus projektia. Meillä on siis vuonna 1918 rakennettu talo, jota on laajennettu jo kerran, arviolta 50-luvulla. Tämänhetkinen neliömäärä on n. 155m2, mutta pesutilat kuitenkin ihan onnettoman pienet ja huonot. Vanha 70-luvun, muovinen suihkukaappi, ei lattialämmitystä, vesivaraaja niin pieni, että vain yksi henkilö voi käydä suihkussa kerralla, ym. 

Kun päätimme, että laajennus tehdään, niin ajattelimme, että kerralla sitten tarpeeksi tilaa. Uuteen osaan on tulossa takkahuone, pesuhuone, sauna, pukuhuone ja vessa. Lisätilaa tulee noin 55 neliötä.


Viime syksynä homma laitettiin alulle. Paperihommat ja pohjatyöt veivät aikaa. 
Syyskuun lopussa valettiin kivijalka ja alettiin pikkuhiljaa rakentaa. Onneksi ensilumi tuli myöhään ja muutenkin talvi oli vähäluminen.



Seiniin valitsimme leveän, pohjamaalatun lankkupaneelin. Myös vanhan puolen ulkovuoraus uusitaan, kunhan ehditään.


Ikkunat on Domukselta, sieltä saimme tosi hyvän tarjouksen ja laatuun olen tyytyväinen.


Helmikuun lopulla valettiin lattia, muistan miten olin innoissani, kun vihdoin aloitetiin työt myös sisätiloissa.


Piipun ja seinien muurausta.


Takkahuoneen seinään valitsimme Aitokiven verhoilukivilaatat. Näissä kuvissa pinta ei kyllä tule oikeuksiinsa, mutta parempia kuvia luvassa, sitten kun on valmiimpaa. Väriksi valitsimme white quartziten. Mietinnässä oli myös harmaa kivi, mutta kun lattiasta tulee tumma, niin mietimme, että tulee helposti liian synkkä lopputulos.


Mielessäni oli heti päivän selvää, että takan on oltava kaakelipinnotteinen. Erilaisista kaakelitakoista kyselinkin tarjouksia ainakin Uunisepiltä, Warma-uuneilta ja Conturalta. Päädyimme Uuniseppien Sinfonia malliin.


Takka on juuri sellainen, mitä toivoinkin, täydellinen!


Saunan puolelle laitettiin sitten sitä Aitokiven harmaata kiveä, vähän rouheampana versiona.


Suihkun seiniin valittiin Pukkilan 20x40 kokoista, valkoista peruslaattaa. Alunperin suunnitelmana oli laittaa Pukkilan valemosaiikkilaattaa tehosteseinäksi, suihkujen taakse, mutta sen toimitusaika oli niin pitkä, että oli pakko vaihtaa suunnitelmaa. Toisaalta olen ihan tyytyväinen, että näin kävi, tykkään tästä Bauhausin valikoimista löytyneestä hieman kohokuvioisesta neliölaatasta. Kohokuvio ei kyllä erotu kuvassa ollenkaan. . Saumoja ei ole vielä laitettu, joten ilme raikastuu vielä aika paljon. Lattiaan tulossa kuusikulmainen tummanharmaa laatta ja saunan seiniin mustaksi petsattu piilupaneeli. Haluaisin myös mustat, tai ainakin tavallista tummemmat suihkut. Katsotaan, löydänkö sellaiset.

Viimeinen kuva otettu tänään, joten jatkoa odotellessa :)


keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Eläinpaitoja

Anton on saanut lähikuukausina jonkun kasvuspurtin, kun on tullut todettua, että lähes kaikki peruspaidat alkaa käydä pieniksi. Toisaalta kiva, tuleepa ommeltua ainakin tarpeeseen. Mutta toisaalta harmi, kun mun pieni vauva kasvaa isoksi :D


Yhtenä aamuna kun lapset nukkui, selailin kuvia pinterestissä ja piirtelin jämäkankaille kuvia kangasvärillä, miettimättä sen paremmin, mitä niistä on tulossa. Kankaat valitsin sen mukaan mitä kaapista sattui löytymään. 


Pandapaidassa kaavana Ottobren Raide, muissa Rascal. Koko kaikissa reilu 98cm. 



Ilona kysyi, "Äiti, miksi pandalla on vaan yksi jalka?" :D Niin no, ehkä se muistuttaa enemmän jalkaa, kuin kravattia. 



 Kiinnitin kuvat kaksipuoleisella liimakankaalla, nurjalla käytin irtirevittävää tukikangasta ja ompelin tiheällä suoralla tikillä. En halunnut näistä liian siistejä, vaan reunat saavat vähän repsottaa pesujen myötä.





Ja pojan kommentit "Anton ykkää" Se on parempi tuossa iässä vielä tykätäkin äidin luomuksista! 



Näistä tuli vähän reiluja, mutta suoraan käyttöön ne silti otetaan.

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Mikko ja Milla

Mikko Mallikas on meillä nyt kova juttu! Kirjastosta ei juuri muita kirjoja lainatakaan ja samojakin luetaan moneen kertaan. Antonille teinkin aiemmin jo sen Mikko pipon. Se on ollut ihan lemppari! Ilonakin on halunnut sen välillä päähänsä ja sanonut moneen kertaan, että hän haluaa myös samanlaisen. Kysyimpä sitten inspiraation sattuessa, tehdäänkö ennemmin paita, kuin pipo ja sehän sopi hyvin.


Tein myös Millan, kun se sopi mielestäni tytön paitaan kivasti. Paita on oikein jämäpalojen jämäpala. Mitään kangasta ei ollut tarpeeksi, joten tuli tällainen eri sävyjen kokoelma.


Hahmot tein kirjan kuvista mallia katsoen. Koska mitään ihon väriin sopivaa kangasta ei löytynyt, en viitsinyt applikoida kasvoja, vaan maalailin ne pienellä siveltimellä, kangasvärillä. Aiemmin piirtämäni kangaskynäpiirrokset haalistuvat ikävästi pesussa, mutta tällä kangasvärillä tehdyt ovat säilyneet oikein hyvin. Siveltimellä ei vaan saa kovin tarkkoja piirroksia. Onneksi ensi viikolla saan sellaiset kangastussit, joiden pitäisi kestää.


Alunperin oli ajatuksena tehdä samantapaiset vaatteet, kuin kirjassa, muttei varastostani löytynyt sopivia kankaita. Niimpä päätin laittaa jotain ihan muuta. Kyllä ne silti Mikoksi ja Millaksi tunnistaa, kun Gunilla Bergströmin kuvitus on niin omanlaisensa.







Kyllä nyt on onnellinen tyttö <3



tiistai 10. kesäkuuta 2014

Betonia pintaan

Käytiin kuvauttamassa lapsosia ammattikuvaajalla. Ajattelin, että nyt siihen on panostettava, kun ovat vielä pieniä, aitoja ja "suloisimmillaan". Olenkin kuviin tyytyväisempi, kuin mihinkään ammattikuviin koskaan! Kuvat otti ihanan pirteä ja todella ammattitaitoinen Sirpa Ryyppö, Forssassa. Kannattaa käydä kurkkaamassa muitakin kauniita kuvia täältä. Voin lämpimästi suositella!


Etsiskelin isoille kuville jotain vähän erilaisia kehyksiä. Mistään ei kuitenkaan oikein löytynyt mitään sopivaa, eikä varsinkaan tarpeeksi isoa. Niimpä ostin Ikeasta ison kehyksen ja sudin siihen huolettomasti vähän betonitasoitetta. Tässä ensimmäisessä kuvassa näkee pinnan rouheuden parhaiten, muissa kuvissa näyttää lähinnä maalatulta.


Koskettava kuva ei todellakaan tule näissä kuvissa oikeuksiinsa, mutta näkeepä vähän kehyksien ilmettä kuitenkin.


Hain tuolta lisäsiiven remontin seasta jostain pussista vähän jotain seinätasoitetta purkkiin, lisäsin vettä, kunnes massaa sai siveltimeltä sopivasti siveltyä ja läästin vain pintaan, ilman mitään sen kummempaa.



Ja kun siihen purkkiin vielä vähän jäi, niin loput sudin pumppupulloon, josta oli lohjennut pala. En tiedä toimiiko tämä ratkaisu tässä kovin hyvin, mutta saipahan ainakin vähän lisäaikaa, ennen kun lentää roskikseen.



maanantai 9. kesäkuuta 2014

Ruusuhuivi mekko

Kesä on mekkojen aikaa! En mitään muuta päälläni pitäisikään, kuin supermukavia trikoomekkoja. Tämän niin ihanan ruusuhuivi kankaan tilasin Verson Puodilta. Koska tykkään käyttää itselläni paljon mustavalkoista, näin tämänkin kankaan heti mekkona.


Yläosan saksin hieman pelonsekaisin tuntein, koska en ollut ihan varma toimiiko tämä malli niin kuin päässäni kuvittelin.


Mekon molemmat puolet ovat siis täysin samanlaiset, ilman kaavaa saksitut. Yläosaan tein kujat nauhaa varten. Neulottu nauha on kierrätetty vanhasta neuletakista.



Ainakin tällaisella tasaisella ja muodottomalla malli on todella toimiva :D Alaosasta olisi voinut tehdä aavistuksen väljemmän ja pidemmän, mutta ens kerralla sitten.


Sanoinko jo, että kangas on IHANA!

tiistai 3. kesäkuuta 2014

Maijat

Versonpuodille lähti tilausta, heti kun huomasin, että tätä ihanaa, Leena Rengon suunnittelemaa Maijat joustocollegea oli saatavilla. Ensimmäisellä kerralla harmitti lujaa, kun jäin ilman. Ja nyt se näyttää taas olevan jo loppuunmyyty :/


Tein siitä Ilonalle viileitä kesäilmoja lämmittämään pitkänmallisen hupparin. Kaavana hyväksi havaittu Ob 1/14 lizard. Huppua hieman pienensin, lisäsin resorin ja helmaa pidensin reilusti. Helmaan tein kujan, omasta vanhasta hupparista kierrätetylle nyörille. Myös vetskari on kierrätetty jostain vanhasta hupparista.


Resoreiden väriä mietin pitkään ja lopulta valitsin vaalean liilan. Mielestäni sopivan värikäs, muttei liian sekava kuitenkaan.




Tytölle tosi mieluinen kuosi! Pieni palanen vielä jäi. Mietitään, keksisikö siitä jotain muuta, kuin sen ainaisen pipon :D